Vuonna 1919 Suomen hallitusmuodoksi valittiin tasavalta, ja se oli ensimmäinen itsenäisen Suomen perustuslaki. Hallitusmuodon vahvistaminen on osaltaan ollut luomassa edellytyksiä nykypäivän demokratialle ja yhteiskunnan toimivuudelle.
Kuva: Hanna Oksanen
Itsenäistymisen yhteydessä 1917 perustuslaiksi todettiin Ruotsin vallan aikainen hallitusmuoto 1700-luvun lopulta, ja vaikka esitys tasavaltaan siirtymisestä tehtiin heti, sisällissota monimutkaisti prosessia.
”Ruotsin vallan aikaista hallitusmuotoa pidettiin luonnollisesti vanhentuneena uusiin oloihin, ja siksi uusi hallitusmuoto oli syytä luoda. Vaihtoehtoja oli käytännössä kolme; sosialistinen tasavalta, monarkia ja porvarillinen tasavalta”, kertoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares.
”Toisin kuin usein nykyään kuvitellaan, ei porvarillinen tasavalta kuitenkaan ollut mitenkään ylivoimainen vaihtoehto. Jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan, olisi hallitusmuodoksemme tullut sosialistinen tasavalta. Valkoisten voiton jälkeen Suomesta meinasi tulla monarkia ja kuningaskin ehdittiin valita. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kuningaskuntahanke kariutui, ja hallitusmuodoksi valikoitui porvarillinen tasavalta.”
Tasapainomallissa koko poliittinen kenttä sai äänensä kuuluviin
Porvarillinen tasavalta vastasi pitkälti keskustan toiveisiin, mutta siinä oli myös oikeiston ja vasemmiston mieleen elementtejä.
”Hallitusmuotona porvarillinen tasavalta toteutti eräänlaisen tasapainomallin, jossa sekä eduskunnalla että presidentillä ja hallituksella oli merkittävästi valtaa. Eurooppalaisittain Suomen hallitusmuodossa presidentillä oli jopa poikkeuksellisen paljon valtaa”, Vares kertoo. ”Kaikki kolme poliittista leiriä saivat toivomiaan piirteitä valikoituneeseen järjestelmään.”
Tavallisena kansalaisena voi olla vaikeaa hahmottaa vuoden 1919 hallitusmuodon vaikutuksia nykypäivän arkeen.
”Hallitusmuoto säätelee poliittisia valtasuhteita: se luo ne pelisäännöt, joiden puitteissa laaditaan esimerkiksi lait. Näiden taloudellisten, sosiaalisia oikeuksia koskevien ja koulutukseen liittyvien lakien keskellähän me elämme päivästä toiseen. Toki hallitusmuodossa mainitaan myös kansalaisten perusoikeudet”, kertaa Vares. ”Tiivistäen siis, hallitusmuoto jakaa ne pelimerkit, joita eduskunta, puolueet, hallitus ja presidentti sitten käyttävät.”
Kuva: Gunnar Lönnqvist 1918. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma
Hallitusmuoto 1919 – maailman toimivimman valtion perusta?
Suomea on kutsuttu maailman toimivimmaksi valtioksi. Onko vuoden 1919 hallitusmuoto tämän taustalla?
”Valtiosääntö ja hallitusmuoto ovat ennemminkin seurausta siitä, että poliittinen kulttuuri on demokraattisuuteen taipuvainen. Lisäksi se, että pidetään itsestään selvänä kaikkien huomioon ottamista, vaikuttaa tähän. Poliittinen kulttuuri siis luo omannäköisensä hallitusmuodon”, vastaa Vares.
”Vaikka Suomessa olisi päädytty monarkiaan, se ei välttämättä näkyisi nykypäivänä suuresti arjessa. Emme olisi kuitenkaan eläneet ulkoisilta vaikutuksilta suojassa. Viimeistään maailmansodan jälkeen olisivat mahdollisen kuninkaan valtaoikeudet olleet mitä luultavimmin vastaavat kuin muissa Pohjoismaissa.”
Vuonna 2000 hallitusmuoto ja perustuslaki päivitettiin vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Vuoden 1919 hallitusmuodon merkittävimmäksi osaksi Vares nimeää vallan jaon ja kaikkien huomioon ottamisen. Kenties tämä aikansa vallitsevan poliittisen ilmapiirin ja kulttuurin tuotos onkin yksi osa valtiomme toimivuuden perustaa.
