03.10.2019

Kalastajan työ vaatii hulluutta, mutta antaa vapautta

Etusivu / Keräilijöiden iloksi / Tarinoita juhlarahoista / Kalastajan työ vaatii hulluutta, mutta antaa vapautta

Helsingin vanhin tapahtuma Silakkamarkkinat on kalastajayhteisölle tärkeä perinne, jota on vaalittu vuodesta 1743. Markkinoille valmistaudutaan viikkojen ajan, jotta jokaiselle löytyy makunsa mukaista silakkaherkkua. ”Osallistun joka vuosi niin kauan kuin se minusta on kiinni”, kertoo sipoolainen kalastaja Tanja Åkerfelt.

 

”Kyllä kalastajan työssä on vähän hullu oltava”, nauraa Tanja Åkerfelt. Hän on alan ammattilainen viidennessä polvessa. Eteläsipoolainen Tanja pyörittää vanhempiensa jalanjäljissä Åkerfelts Fisk kalastus- ja jalostamoyritystä jo yli kymmenettä vuotta yhdessä miehensä kanssa.

Kalastajan ammatti on nykypäivänä harvinainen – ja vielä harvinaisempi se on nuoremman polven naiselle. Ennen päätöstä perheen kalastuselinkeinon jatkamisesta nyt 38-vuotias Tanja työskenteli pitkään kokkina.

”Minusta nimenomaan ei pitänyt tulla kalastajaa”, Tanja muistelee. ”Isäkin sanoi aluksi, että älä tuohon ryhdy. Nyt hänkin kannustaa ja on ylpeä siitä, miten olen kehittänyt toimintaa”, Tanja kertoo.

Kalastajan työ on raskasta, mutta myös vapaata

Kalastaja Tanja Åkerfelt verkoilla meren jäällä
Kuvat: Mariella Raevuori

”Ajellaan veneellä ja nostellaan kaloja. Oikea ihanneammatti. Ihanaa ja helppoa.” Tällaisia mielikuvia Tanja kertoo ihmisillä olevan kalastamisesta. Työ on todellisuudessa raskasta ja päivät pitkiä. Kesälomaa Åkerfelt pitää muutamia päiviä.

Romantisoitu kuva kalastajan elämästä pitää kuitenkin osin paikkansa. ”Saan ulkoilla ja olla merellä, päätän vapaasti tulemisista ja menemisistä”, kuvaa Tanja. ”En näe itseäni tekemässä mitään muuta”, hän miettii.

Säätila määrää kalastajan työpäivän kulun. Kovalla tuulella Åkerfeltin kuusimetrinen avovene pysyy rannassa. ”Tuulisella säällä ei rysille ole menemistä. Silloin työskentelen jalostamon puolella”, Tanja kertoo.

Kalan jalostaminen ja myynti välttämätön lisä toimeentuloon

Åkerfelt myös savustaa ja graavaa omaa saaliskalaa sekä Norjan lohta myyntiin hallissa, kotitalonsa alakerrassa. ”Pelkällä kalastuksella on nykyään vaikea elää”, sanoo Åkerfelt. Jalostamon tuotteita voi ostaa joka perjantai myyntivaunusta. Lisäksi Åkerfelt myy tuotteitaan lähiruokapiireissä.

Åkerfelt valmistaa kalaa moneen muotoon. ”Kalapihvejä ja piiraita. Koetamme haistella, mitä kuluttajat haluavat”, Tanja kertoo. ”Silakkavalmisteita kysytään nyt aiempaa enemmän.”

Haittaeläimet romahduttaneet kalansaaliit

Tarja toteaa, että Itämeren tila on kohentunut. Sen sijaan kalansaaliit ovat romahtaneet. Syyksi Åkerfelt arvelee haittaeläimiä.

”Merimetsot ja hylkeet sekä paperisota ovat suureksi haitaksi työlle. Etenkin vanhemmalle kalastajapolvelle digitalisaatio ja byrokratia voivat olla todella vaikeita”, hän jatkaa.

Silakkamarkkinoilla kysytään uutuuksia ja klassikoita

Helsingin Silakkamarkkinat ovat Åkerfeltille tärkeä vuosittainen traditio, johon perhe on osallistunut jo puolen vuosisadan ajan. Åkerfelt tuo myyntiin omia jalostamon tuotteita sekä tutun pienleipomon saaristolaisleipää.

”Aina pitää olla jotain uutta asiakkaille. Siskoni seuraa trendejä ja päättää uutuuksien suunnittelusta Silakkamarkkinoille. Mukaan tulee aina myös klassikkoja, suolasilakkaa ja maustekalaa. Jokaiselle on jotakin”, Tanja lupaa.

Perinne on kalastajayhteisölle tärkeä

Tanjalle Silakkamarkkinat merkitsevät vaihtelua ja mahdollisuutta viettää kerran vuodessa aikaa muiden kalastajien kanssa: ”Yövyn itse markkinoiden aikaan veneessä lauantaista lauantaihin. Mieheni puolestaan käy viikon aikana kokemassa siikarysät.”

Markkinoiden aikaan kalastajankin päivä päättyy oikeasti seitsemältä. ”Menemme silloin kalastajaporukalla syömään ja viettämään iltaa”, Åkerfelt kertoo. ”Toivon, että Helsingin Silakkamarkkinoiden pitkä perinne säilytetään jatkossakin ennallaan.”