Tapio Korjus pinnisti olympia-sankariksi jalka revenneenä - Suomen Rahapaja
26.07.2019

Tapio Korjus pinnisti olympia-sankariksi jalka revenneenä

Etusivu / Juhla- ja erikoisrahat / Tarinoita juhlarahoista / Tapio Korjus pinnisti olympia-sankariksi jalka revenneenä

Tapio Korjus oli suomalaisten kiistaton urheilusankari vuoden 1988 Soulin olympialaisissa, kun maamme ainoa kultamitali kisoista ripustettiin keihäänheittäjän kaulaan. Samalla täyttyi Korjuksen pitkäaikainen unelma – kovan työn tuloksena. Ura huippu-urheilun parissa on jatkunut tähän päivään saakka, sillä Korjus työskentelee huippu-urheilun kehittäjänä ja Kuortaneen Urheiluopiston rehtorina.

 

Keihäänheitto kiinnosti ja innosti Tapio Korjusta jo lapsena. Poikkeuksellisesti hän teki lopullisen lajivalintansa vasta 19-vuotiaana. “Junnuna kilpailin useissa eri lajeissa. 1960–70-luvulla oli sellaista, että pihoilla kilpailtiin ja vaihdettiin lajista toiseen. Hiihto oli minulle pitkään tärkein laji. Keihästä heitin puolestaan kesäisin, ja vaikka 16-vuotiaana heitot kantoivatkin Suomen kärkituloksiin, valitsin silti hiihtoon erikoistuneen lukion”, Korjus kertoo.

Hiihto ei kuitenkaan ollut oikea lajivalinta, sillä Korjuksen selkä oireili pahasti. Näin keihäänheitosta alkoi tulla entistä tärkeämpi osa Korjuksen elämää.

“Suomi oli kova keihäänheittomaa jo 1960–70-luvun taitteessa. Katsoin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittoja ja olympiamitalisaavutuksia jo pikkupoikana, ja sen jälkeen seurasin Hannu Siitosta kumppaneineen telkkarista ja radiosta. Se oli merkittävä osa nuoruutta”, Korjus muistelee.

“Ajattelin, että olisipa joskus hienoa päästä olympialaisiin. Pikkuhiljaa kunnianhimo ja sadat eri kilpailut ruokkivat voittamisen tahtoa. Kun keihäs alkoi lentää entistä paremmin, niin tavoitteeksi tuli menestyminen olympialaisissa. Se kirkastui kirkastumistaan, ja kaikki tämä kulminoitui Soulin olympiakultaan”, Korjus kertoo.

Tapio Korjus heitti Suomelle olympiakultaa Soulissa 1988. Kuva: Urheilumuseo / Hannu Lindroos

Urheilija huomaa suomalaiset kannustajat ja saa heistä voimaa

Toisin kuin tänä päivänä, 1980-luvulla suomalaisia kannustajia ei ollut kovinkaan paljon ulkomaisissa kisoissa. ”Mutta ne muutamatkin Suomen liput Soulissa toivat minulle kansallistunteen”, Korjus kertoo.

Korjus sai Soulin voittonsa jälkeen Mauno Koivistolta onnittelusähkeen. Mieleen on jäänyt myös Etelä-Pohjanmaan yleisurheilupiirin puheenjohtajan sähkeen sanat: ”Siinä sanottiin, että ’Suomalaiset ovat aina rakastaneet taistelijoita’. Se tuntui hyvältä, sillä minulla oli Soulissa jalassa repeämä, ja voitto oli ollut kivulias. Olympiafinaali käytännössä tapeltiin kunnialliseen päätökseen”, Korjus muistelee.

Myös kolmas onnittelu on jäänyt erityisesti urheilusankarin mieliin. ”Kotiin tultuani omat oppilaani Lapuan lukiosta olivat vastassa lentokentällä. Isossa lakanassa luki: ’Kiva kun jalka kesti. Tervetuloa kotiin’. Se jos mikä, oli hienoa”, Korjus muistelee.

Yleisurheilulla on vahva merkitys suomalaisten elämässä

Tänä vuonna Suomella oli ennätyksellisen isot joukkueet nuorten yleisurheilun EM-kisoissa Ruotsissa. Korjuksen mukaan yleisurheilun lisenssimäärät ovat nyt korkeammalla kuin vuosikymmeniin, ja myös television katsojaluvut ovat korkeat.

”Yleisurheilua seurataan paljon ja lähetyksillä voi olla kaksi miljoonaa katsojaa. Meillä Kuortaneellakin oli puoli miljoonaa katsojaa juhannuskisoissa”, Korjus kertoo.

Tapio Korjus on Kuortaneen urheiluopiston rehtori sekä Kuortaneen valmennuskeskuksen johtaja.

Paavo Nurmen legenda ei sammu

Paavo Nurmi on Korjuksen urheilijasuosikki kautta aikojen. “Hänelle ei ole tullut kilpailijaa. Hänen menestyksensä, maailmanennätyksensä ja mitalinsa ovat maailmankin mittapuulla korkealla. Oli sitten laji mikä tahansa, niin Paavo Nurmi noteerataan, vaikka aikaa on kulunut”, Korjus kertoo.

Paavo Nurmi oli suomalainen urheilusankari, mutta niin on myös Korjus itse.

“Tuntuu hyvältä olla suomalainen urheilusankari. Urheilijoita arvostetaan Suomessa. Jokainen menestynyt olympiaurheilija saa kunnioitusta ja arvostusta lopun ikänsä. On vaikea ohittaa tunnetta kultamitalin voitosta”, Korjus kertoo.

”Uralleni mahtuu niin monia hienoja asioita omien tavoitteiden rikkomisesta Suomen ennätyksiin. Olen saanut satoja, upeita kokemuksia. Olen nähnyt myös valmentajan näkökulmasta valmennettavieni riemun, kun he ovat nousseet arvomitalikorokkeelle tuulettamaan. Se tuntuu todella hienolta”, Korjus kiteyttää.

 

Suomen Rahapaja on julkaissut valtiovarainministeriön asetuksesta Urheilurahat-rahasarjan. Yleisurheilun kunniaksi toteutetussa juhlarahassa on tunnuspuolella kuvattuna keihäänheittäjä sekä kiekkoa heittävä käsi. Juhlarahan arvopuolella on kuvattuna urheilustadionin kaarre juoksuratoineen ja hurraavine yleisöineen. Juhlarahan on suunnitellut Nora Tapper. Osta omasi verkkokaupasta.