Kolikoiden kiehtova maailma – kuusinaisista euroihin - Suomen Rahapaja
18.02.2019

Kolikoiden kiehtova maailma – kuusinaisista euroihin

Etusivu / Juhla- ja erikoisrahat / Tarinoita juhlarahoista / Kolikoiden kiehtova maailma – kuusinaisista euroihin

Kolikoiden historia alkoi jo vuonna 650 ennen ajan laskun alkua, kun ensimmäiset metallirahat lyötiin Lyydiassa, entisen Länsi-Turkin alueella. Kauppaa toki käytiin vaihdannan avulla ennen jalometallien käyttöäkin. Kansallismuseon Rahakammion kokoelma esittelee maksuvälineitä eri puolilta maailmaa ja historian eri vaiheista.

 

Rahakammion intendentti Jani Oravisjärvi on työskennellyt Kansallismuseon rahakokoelman parissa vuodesta 2017. ”Olihan se kuin jouluaatto, kun ensimmäisenä päivänä alkoi availla holvin vetolaatikoita. Koko ajan löytyi lisää upeita kolikoita ja muita kokoelman osia”, kuvailee numismatiikkaa vapaa-ajallaankin harrastava Oravisjärvi.

Rahakammion kokoelma sisältää kolme kokonaisuutta. Kansallismuseon kokoelman lisäksi sieltä löytyy keräilijä H. F. Antellin (1847–1893) kokoelma sekä Turun akatemian rahakokoelmasta alkunsa saanut Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelma. ”Kansallismuseon kokoelmissa on yhteensä noin puoli miljoonaa esinettä. Näistä 230 tuhatta esinettä kuuluu Rahakammion kokoelmiin”, kertoo Oravisjärvi.

Maksuvälineiden lisäksi Rahakammiosta löytyy myös rahan valmistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä esineitä. ”Meillä on paitsi lompakoita ja säästöpossuja, myös rahaleimasimia, joita olemme saaneet esimerkiksi Suomen Rahapajalta. Ja löytyypä meiltä väärennöksiäkin.”

 

Kolikot kertovat lyöntiaikakaudestaan

Rahakammion kokoelmissa kolikoita on vanhimmista antiikin kolikoista alkaen. ”Suomessa rahanlyönti on alkanut myöhäisrautakaudella. Nämä rahajäljitelmät päätyivät kuitenkin pääasiallisesti koruiksi. Maksuvälineinä käytetyistä, virallisista kolikoista ensimmäiset ovat Turussa 1409–1410 Eerik Pommerilaisen toimesta lyödyt kuusinaiset. Se on vanhin tunnettu suomalainen rahayksikkö”, Oravisjärvi kertoo.

Kuusinaiset ovatkin erittäin harvinaisia; tähän päivään mennessä niitä on löydetty kaksi kappaletta, ja ne löytyvät Kansallismuseon kokoelmasta.

Kolikoiden keräily kiehtoo monia ja on suosittu harrastus. ”Keräily on parhaimmillaan todella opettavaista – mitä enemmän aiheeseen syventyy, sitä enemmän oppii uutta. Kolikot ovat maailman informatiivisimpia esineitä. Ne kertovat lyöntiaikakaudestaan paljon; lyöntiajan ja -paikan sekä usein hallitsijan. Symboliikassa esiintyy usein aikakauden merkityksellisiä teemoja, ja ne kuvastavat vallitsevia taidesuuntauksia.”

 

Numismaatikon unelmatyö

Arkeologitaustainen Oravisjärvi tuntee kolikoiden historian hyvin, sillä hän on erikoistunut vanhoihin rahoihin. Rahakammion ainoana työntekijänä tehtävänkuva on laaja: ”Vastaan esilainoista ja -hankinnoista, näyttelyistä ja niihin tulevista rahoista, luetteloinnista ja ylipäätään kokoelman ylläpidosta. Kahta samanlaista työpäivää ei ole ainakaan vielä ollut.”

Henkilökohtaista suosikkia kokoelman rahoista Oravisjärvi ei suoraan osaa nimetä. ”Hienouksia löytyy paljon, mutta ehkä suosikkini ovat Juhana III:n loistorahat, isot ja näyttävät kolikot, jotka oli tarkoitettu hallitsijan antamiksi lahjoiksi.”

Harvinaisimpien kolikoiden saaminen Kansallismuseon kokoelmaan on kuitenkin aina numismaatikolle palkitsevaa. ”Mieleenpainuvin työmuistoni Rahakammiosta lienee se, kun saimme ostettua kokoelmaamme ensimmäisen Turun markan. Näitä tunnetaan vain kaksi kappaletta, ja toinen on Ruotsissa kuninkaallisessa rahakabinetissa.”

Suomen Rahapaja julkaisi vuonna 2014 Ensimmäinen markka ja numismatiikka -kultarahan. Se kunnioittaa vuonna 1864 Suomen Rahapajan lyömää hopeamarkkaa, joka oli ensimmäinen suomalainen markka. Kultaraha muistaa myös metallirahojen keräilijöitä ja tutkijoita.