Tarinoita juhlarahoista - Suomen Rahapaja

Tarinoita juhlarahoista

Etusivu / Juhla- ja erikoisrahat / Tarinoita juhlarahoista

Teemu Ramstedt: Isyys punnitaan arjen teoissa

SaiPan SM-liigajoukkueen keskushyökkääjä Teemu Ramstedtille tämän vuoden isänpäivä on erityinen, sillä perheen esikoinen syntyi tammikuussa. Lapsen syntymä sai Ramstedtin tekemään rohkean valinnan: hän laittoi ammattiurheilijan uransa tauolle.   Ramstedtin tytär syntyi alkuvuodesta 2019 raskausviikkoihin nähden pienikokoisena. ”Tiesimme kasvun hidastuneen raskauden edetessä, joten osasimme vaimoni kanssa odottaa tavallista vaikeampaa alkua. Päätös jäädä kotiin oli minulle itsestään…

Lue lisää >

Suomi ensimmäisen markan aikaan 1860-luvulla – kansallishenkeä ja sivistystä

1800-luvun loppupuoli oli Suomessa piinaavien nälkävuosien, mutta samalla sivistyksen ja kansallishengen nousun aikaa. Oman identiteetin muodostumisen kuohuissa lyötiin ensimmäinen markka vuonna 1864. 1800-luvun loppupuoli oli puutteen, mutta myös kansallisen heräämisen ja sivistyksen aikaa. Tuolloin syntyivät monet suomalaisuuden symbolit, myös markka. Yksi aikansa merkittävimmistä mielipiteisiin sekä köyhien hyvinvointiin vaikuttaneista henkilöistä oli vauras ja valistunut aatelisleski Aurora…

Lue lisää >

Kalastajan työ vaatii hulluutta, mutta antaa vapautta

Helsingin vanhin tapahtuma Silakkamarkkinat on kalastajayhteisölle tärkeä perinne, jota on vaalittu vuodesta 1743. Markkinoille valmistaudutaan viikkojen ajan, jotta jokaiselle löytyy makunsa mukaista silakkaherkkua. ”Osallistun joka vuosi niin kauan kuin se minusta on kiinni”, kertoo sipoolainen kalastaja Tanja Åkerfelt.   ”Kyllä kalastajan työssä on vähän hullu oltava”, nauraa Tanja Åkerfelt. Hän on alan ammattilainen viidennessä polvessa….

Lue lisää >

Tapio Korjus pinnisti olympia-sankariksi jalka revenneenä

Tapio Korjus oli suomalaisten kiistaton urheilusankari vuoden 1988 Soulin olympialaisissa, kun maamme ainoa kultamitali kisoista ripustettiin keihäänheittäjän kaulaan. Samalla täyttyi Korjuksen pitkäaikainen unelma – kovan työn tuloksena. Ura huippu-urheilun parissa on jatkunut tähän päivään saakka, sillä Korjus työskentelee huippu-urheilun kehittäjänä ja Kuortaneen Urheiluopiston rehtorina.   Keihäänheitto kiinnosti ja innosti Tapio Korjusta jo lapsena. Poikkeuksellisesti hän…

Lue lisää >

Suomen 27 kansallismaisemaa kutsuvat kesäiseen roadtrip-seikkailuun

Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja sen hyvä tieverkosto ja vaihteleva luonto suorastaan kutsuvat seikkailemaan eri kohteissa. Outdoor-toimittaja, eräkirjailija ja valokuvaaja Marinella Himari on muuttanut Suomesta Lofoottien reunalle saaristoon.  Hän tutustui kanssamme Suomen kansallismaisemiin. On aika lähteä kiertämään Suomea auton kanssa Himarin vinkkien kera!   Suomen kansallismaisemat kuvastavat Suomen kansallista identiteettiä, joihin tiivistyvät maamme erityispiirteet….

Lue lisää >

Vuoden 1952 olympialaiset käynnistivät suomalaisten juhlarahojen tarinan

Suomen valtiovarainministeriön asetuksella vahvistamia juhlarahoja lyödään yhteiskunnallisesti merkittävien henkilöiden ja tapahtumien kunniaksi. Ne kertovat aikakautensa tarinaa, ja välittävät yhteiskuntamme arvopohjaa myös tuleville sukupolville.   Ateneumin kokoelmaintendentti Timo Huusko on toiminut juhlarahalautakunnan puheenjohtajana vuoden 2019 alusta. Huusko on työskennellyt Ateneumissa ja valtion taidemuseosta säätiöpohjaiseksi muuttuneessa Kansallisgalleriassa vuodesta 1997 lähtien. Tällä hetkellä hän vastaa Ateneumin kokoelmatoiminnasta.  …

Lue lisää >

Vuoden 1919 hallitusmuoto täyttää 100 vuotta – mistä on kyse?

Vuonna 1919 Suomen hallitusmuodoksi valittiin tasavalta, ja se oli ensimmäinen itsenäisen Suomen perustuslaki. Hallitusmuodon vahvistaminen on osaltaan ollut luomassa edellytyksiä nykypäivän demokratialle ja yhteiskunnan toimivuudelle.   Itsenäistymisen yhteydessä 1917 perustuslaiksi todettiin Ruotsin vallan aikainen hallitusmuoto 1700-luvun lopulta, ja vaikka esitys tasavaltaan siirtymisestä tehtiin heti, sisällissota monimutkaisti prosessia. ”Ruotsin vallan aikaista hallitusmuotoa pidettiin luonnollisesti vanhentuneena uusiin…

Lue lisää >

Äitienpäivän kunniamerkin saanut Merja Rukko on todellinen leijonaemo

Merja Rukko on tavallinen, perheellinen nainen, jolla on kolme lasta. Rukko työskentelee rakentamisen ja projektinjohdon konsulttitoimistossa vaativassa asiantuntijaroolissa ja on mukana järjestötoiminnassa. Elämänsä haastavimman uran hän on kuitenkin tehnyt äitinä.   Rukko on yksi 30:stä äidistä, joka sai vuonna 2018 Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan kunniamerkin. Se on tunnustus kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä….

Lue lisää >

Kolikoiden kiehtova maailma – numismaatikko innostuu erikoisista kolikoista

Suomen Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta kiinnostui rahoista jo pikkupoikana, ja innostus on kantanut läpi elämän. Harrastus on tuonut mukanaan paitsi ymmärrystä rahoista ja historiasta, myös uusia ystäviä.   Numismatiikka on monelle tuntematon käsite. Lähderanta selventää, mistä on kyse: ”Kaikessa yksinkertaisuudessaan numismaatikko kerää kolikoita ja seteleitä. Numismatiikka on myös sitä, että selvitetään historiaa numismatiikan kautta. Käytännössä siis…

Lue lisää >

Kolikoiden kiehtova maailma – kuusinaisista euroihin

Kolikoiden historia alkoi jo vuonna 650 ennen ajan laskun alkua, kun ensimmäiset metallirahat lyötiin Lyydiassa, entisen Länsi-Turkin alueella. Kauppaa toki käytiin vaihdannan avulla ennen jalometallien käyttöäkin. Kansallismuseon Rahakammion kokoelma esittelee maksuvälineitä eri puolilta maailmaa ja historian eri vaiheista.   Rahakammion intendentti Jani Oravisjärvi on työskennellyt Kansallismuseon rahakokoelman parissa vuodesta 2017. ”Olihan se kuin jouluaatto, kun ensimmäisenä…

Lue lisää >