Tarinoita juhlarahoista - Suomen Rahapaja

Tarinoita juhlarahoista

Etusivu / Juhla- ja erikoisrahat / Tarinoita juhlarahoista

Vuoden 1952 olympialaiset käynnistivät suomalaisten juhlarahojen tarinan

Suomen valtiovarainministeriön asetuksella vahvistamia juhlarahoja lyödään yhteiskunnallisesti merkittävien henkilöiden ja tapahtumien kunniaksi. Ne kertovat aikakautensa tarinaa, ja välittävät yhteiskuntamme arvopohjaa myös tuleville sukupolville.   Ateneumin kokoelmaintendentti Timo Huusko on toiminut juhlarahalautakunnan puheenjohtajana vuoden 2019 alusta. Huusko on työskennellyt Ateneumissa ja valtion taidemuseosta säätiöpohjaiseksi muuttuneessa Kansallisgalleriassa vuodesta 1997 lähtien. Tällä hetkellä hän vastaa Ateneumin kokoelmatoiminnasta.  …

Lue lisää >

Vuoden 1919 hallitusmuoto täyttää 100 vuotta – mistä on kyse?

Vuonna 1919 Suomen hallitusmuodoksi valittiin tasavalta, ja se oli ensimmäinen itsenäisen Suomen perustuslaki. Hallitusmuodon vahvistaminen on osaltaan ollut luomassa edellytyksiä nykypäivän demokratialle ja yhteiskunnan toimivuudelle.   Itsenäistymisen yhteydessä 1917 perustuslaiksi todettiin Ruotsin vallan aikainen hallitusmuoto 1700-luvun lopulta, ja vaikka esitys tasavaltaan siirtymisestä tehtiin heti, sisällissota monimutkaisti prosessia. ”Ruotsin vallan aikaista hallitusmuotoa pidettiin luonnollisesti vanhentuneena uusiin…

Lue lisää >

Äitienpäivän kunniamerkin saanut Merja Rukko on todellinen leijonaemo

Merja Rukko on tavallinen, perheellinen nainen, jolla on kolme lasta. Rukko työskentelee rakentamisen ja projektinjohdon konsulttitoimistossa vaativassa asiantuntijaroolissa ja on mukana järjestötoiminnassa. Elämänsä haastavimman uran hän on kuitenkin tehnyt äitinä.   Rukko on yksi 30:stä äidistä, joka sai vuonna 2018 Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan kunniamerkin. Se on tunnustus kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä….

Lue lisää >

Kolikoiden kiehtova maailma – numismaatikko innostuu erikoisista kolikoista

Suomen Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta kiinnostui rahoista jo pikkupoikana, ja innostus on kantanut läpi elämän. Harrastus on tuonut mukanaan paitsi ymmärrystä rahoista ja historiasta, myös uusia ystäviä.   Numismatiikka on monelle tuntematon käsite. Lähderanta selventää, mistä on kyse: ”Kaikessa yksinkertaisuudessaan numismaatikko kerää kolikoita ja seteleitä. Numismatiikka on myös sitä, että selvitetään historiaa numismatiikan kautta. Käytännössä siis…

Lue lisää >

Kolikoiden kiehtova maailma – kuusinaisista euroihin

Kolikoiden historia alkoi jo vuonna 650 ennen ajan laskun alkua, kun ensimmäiset metallirahat lyötiin Lyydiassa, entisen Länsi-Turkin alueella. Kauppaa toki käytiin vaihdannan avulla ennen jalometallien käyttöäkin. Kansallismuseon Rahakammion kokoelma esittelee maksuvälineitä eri puolilta maailmaa ja historian eri vaiheista.   Rahakammion intendentti Jani Oravisjärvi on työskennellyt Kansallismuseon rahakokoelman parissa vuodesta 2017. ”Olihan se kuin jouluaatto, kun ensimmäisenä…

Lue lisää >

Maija Kauppi, 80, saa nyt ylioppilaslakin päähänsä

Tämän syksyn vanhin ylioppilas, 80-vuotias Maija Kauppi, palasi 63 vuoden jälkeen koulunpenkille. Espanjan kielen tunneilta alkanut opiskelu sai jatkoa ylioppilastutkintoon saakka. Mikkelin etä- ja aikuislukiosta valmistuva Kauppi nautti oppilaitoksensa iltaopintojen yhteisöllisestä hengestä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta.     Kun espanjan opettaja ehdotti Kaupille ylioppilaskokeeseen osallistumista, hän tuumasi, että samalla voisi kirjoittaa enemmänkin oppiaineita. ”Aiempi koulunkäyntini jäikin…

Lue lisää >

Millainen on Suomi 100 vuoden kuluttua?

Suomi täytti pyöreät sata vuotta 2017, mutta millainen Suomi on seuraavan sadan vuoden kuluttua? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen korostaa yksilön tekemien valintojen merkitystä: ”Jokainen meistä vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu.”   Tulevaisuudentutkimuksessa rakennetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka perustuvat historiatiedon ja nykypäivän analysointiin: mikä on mahdollista ja todennäköistä, mikä taas toivottavaa tai ei-toivottavaa. Tulevaisuudentutkimuksen tehtävä on antaa eväitä…

Lue lisää >

Rajaportin sauna on yksi suomalaisen saunakulttuurin ikoneista

Rajaportin sauna on Suomen vanhin, yhä käytössä oleva julkinen sauna. Siellä sauna on lämmennyt jo 112 vuoden ajan. Vaikka saunomisen syyt ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa, tietyt piirteet pysyvät vuodesta toiseen. Ari Johansson on käynyt Rajaportilla saunomassa pian 63 vuotta.     Johansson on innokas saunoja: saunassa tulee käytyä joka toinen päivä. Mutta aivan näin tiuhaan hän…

Lue lisää >